Partuuna on perustettu 19.12.2011 kokouksessa Helena Saarikosken keittiönpöydän ääressä. Yhdeksän perustajajäsentä olivat kaikki Helenan ja hänen Juri-veljensä sukulaisia: äiti Tuula Saarikoski, kirjailija ja kääntäjä, joka valittiin hallituksen puheenjohtajaksi; Jurin ja Helenan lapset, serkukset Aura, Ilmari ja Otso; ja Jurin ja Helenan serkkuja sekä isän että äidin puolelta. Perheyrityksen lähtökohta oli useimpien perustajajäsenten vapaa ammatti, ammatti, jollaista tyypillisesti harjoitetaan free lancerina tai pätkä- ja silpputyösuhteissa. Meitä oli kirjantekijöitä, tutkijoita, kuvataiteilijoita, muusikoita. Monelle oma firma olisi ollut usein tarpeen tai helpottanut asioita, mutta kukaan ei halunnut yrittäjäksi. Olemme tietotyöläisiä ja taiteilijoita, emme yrittäjiä.
Uusien jäsenten myötä jäsenistön ammatillisuusaste on yhä vankistunut. Partuunan jäsenet ovat kulttuurialojen ammattilaisia, kulttuurin, yhteiskunnan ja taiteiden tutkijoita ja opettajia ja eri alojen taiteilijoita.
Miksi osuuskunta? Kun yritystä perustettaessa vertailtiin eri yhtiömuotoja, osakeyhtiön ja osuuskunnan olennaisimmaksi (ja uuden osuuskuntalain myötä lähestulkoon ainoaksi) eroksi osoittautui se, että osakeyhtiön lakisääteinen tarkoitus on tuottaa voittoja omistajille, osuuskunnan tarkoitus on tuottaa etuja jäsenille. Osuuskuntana yrittäminen on yhteisvastuullista, tasa-arvoista ja solidaarista. Jokaisella jäsenellä on yhden äänen päätösvalta osuuskunnan kokouksessa ja jokaisella jäsenellä on samanlaiset mahdollisuudet toimia osuuskunnassa omaksi ja yhteiseksi eduksi. Liiketoiminnan riski ja myös mahdollinen voitto jaetaan tasan jäsenten kesken. Jaettu riski on jäsentä kohti pieni, vain osuusmaksun verran. Kulttuurialojen työllä ei voi odottaa takovansa suuria voittoja, mutta osuuskunta voi työntekijöiden omistamana yrityksenä ja työnantajana järjestää työn ehtoja ja rakenteita edullisemmaksi työntekijöille.
Sanotaan, että Suomi on maailman osuuskuntaisin maa. Keskimäärin jokaikinen aikuinen suomalainen kuuluu jäsenenä yli kahteen osuuskuntaan. Suuria osuuskuntien menestystarinoita ovat esimerkiksi OP-pankkiryhmä, Metsäliitto, Valio, S-ryhmä. Yhtä hyvin lukemattomat pienet paikalliset osuuskunnat, vesivoimaosuuskunnat, laajakaistaosuuskunnat, hoivatyöosuuskunnat, kaikenlaiset yhteisyritykset, ovat olleet rakentamassa Suomen hyvinvointia. Demokraattinen ja solidaarinen yrittämiseetos käy meidän pirtaan, ei niinkään omistajien voitontavoittelu.
Kulttuurialoilla on perustettu kahden viime vuosikymmenen aikana satoja uusia työ- ja tuotanto-osuuskuntia. Nykyiset työmarkkinoiden rakenteet soveltuvat huonosti luovan itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Savupiipputeollisuuden jälkeinen yhteiskunta tarvitsee luovaa työtä yhä kipeämmin, mutta työelämän rakenteet eivät ole pystyneet sopeutumaan työtätekevien massojen hallinnasta yksilöllisen, itsenäisen työn tekemisen ehtoihin. Osuuskunta toimii välittävänä rakenteena – se toimii yrityksenä yritysmaailmassa, tuottaa palveluja, tuotteita ja tapahtumia liiketoimintana ja on työnantaja työnantajien joukossa, mutta työntekijöiden omistamana yrityksenä ja joustavana yritysmuotona osuuskunta pystyy mukautumaan työntekijöidensä työn ominaisiin ehtoihin.
Mistä Partuunan nimi tulee? Partuunat, barduunat eli takastaagit ovat purjeveneessä tai laivassa maston huipulta takalaitoihin viritetyt vaijerit, jotka tukevat mastoa myötätuulella niin, että tuulta voidaan käyttää hyväksi ajamalla suuremmilla purjeilla. Teollisuustyön jälkeinen tilanne merkitsee elinkeinoelämässä kovaa myötätuulta luovalle työlle. Sekä elinkeinoelämän että työn tekijöiden vuoksi kovaa tuulta täytyy pystyä käyttämään täysillä luovan työn hyväksi.
Jos haluat liittyä Partuunan jäseneksi, osoita hallitukselle vapaamuotoinen jäsenhakemus, jossa kerrot, kuka olet, miksi haluat liittyä jäseneksi ja mitä aiot osuuskunnassa tehdä. Kun jäsenhakemuksesi on hyväksytty, maksat osuusmaksun sata euroa ja liittymismaksun 180 euroa. Jos joskus eroat osuuskunnasta, osuusmaksu palautetaan sääntöjen ja osuuskuntalain määräämällä tavalla. Liittymismaksu peritään jäsenyyden perustamisesta ja uuden jäsenen yritykseen perehdyttämisestä aiheutuviin kuluihin, eikä sitä palauteta. Tutustu siis osuuskuntaan huolella ennen jäseneksi hakemista!
Työ ja palkanmaksu osuuskunnassa perustuvat jäsenen ja osuuskunnan väliseen työsopimukseen. Partuuna tekee jäsenen kanssa toistaiseksi voimassa olevan kehystyösopimuksen, joka kattaa tilapäisiä työsuhteita niin, että jokaisesta ei tarvitse kirjoittaa erikseen uutta työsopimusta. Pitemmistä pesteistä sovitaan lisäksi erillisellä työsopimuksella. Osuuskunta on työnantaja, jolla on oikeus johtaa ja valvoa työntekijöidensä työtä, se esimerkiksi vastaa tilausten toimittamisesta ja työn laadusta. Osuuskunnalla on liiketoiminnan vastuuvakuutus. Osuuskunta vastaa lakisääteisistä työnantajavelvoitteista, kuten työeläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutuksen maksamisesta. Partuunan työntekijöiden työeläkevakuutus on Elossa ja tapaturmavakuutus Turvassa. Työosuuskunnan jäsenillä on palkansaajastatus eikä yrittäjästatus; osuuskunta on yritys, jonka työntekijöitä jäsenet ovat. Osuuskunnassa voit tehdä omia projekteja ja saada tarpeen mukaan niihin tukea muilta, tai voit osallistua eri tavoin osuuskunnan projekteihin ja tuotantoon. Osuuskunta ottaa töihin omiin tuotantoihinsa ensisijaisesti jäseniään.
Osuuskunnan tulot koostuvat tuotteiden ja palvelujen myynnistä ja liiketoiminnan muista tuotoista, tuista ja avustuksista, esimerkiksi työllistämistuista ja kohdeapurahoista. Myynnistä varataan kuluprovisio (2023 10 %) yhteisiin kustannuksiin, kuten toimistokuluihin, kirjanpitoon ja muuhun. Tuotantokustannuksiin kuuluvat aineiden, tarvikkeiden ja välineiden sekä palvelujen ostot. Suurin menoerä ovat henkilöstökulut, jotka koostuvat palkoista ja henkilösivukuluista eli työnantajakuluista, määrältään noin 22 % palkoista. Osuuskunnan toiminnan ja talouden kehitystä voit tarkastella lähemmin toimintakertomuksista, jotka julkaistaan Partuunalokissa.
Lue Partuunan säännöt tästä.
Lisätietoa osuustoiminnasta: